AI tekee ison osan markkinointitoimistoista tarpeettomaksi muutamassa vuodessa

”Aivan ensimmäiseksi tekoäly mittaa toimistojen rehellisyyden.”

“Työtäsi ei vie tekoäly, vaan ihminen, joka sitä osaa käyttää.” Tämä on vallitseva, tosin vääjäämättä väistyvä, narratiivi AI:n ensimmäisen aallon vaikutuksista työpaikkoihin. 

Nyt kuitenkin on niin, että vaikka kaikki osaisivat käyttää AI:ta jollain tasolla, saman lopputuloksen tuottamiseen ei yksinkertaisesti tulla tarvitsemaan yhtä paljon ihmisiä kuin aikana ennen AI:ta. 

Mistä seuraa seuraava korulause: “AI:n myötä ihmiset voivat käyttää aikansa järkevämmin ja tuottavammin”. Varmasti näinkin. Mutta kun ei näitä hommia, joissa “ihminen voi käyttää aikansa järkevämmin ja tuottavammin” ole monessa paikassa määräänsä enempää. Semminkin kun AI kehittyy valtavaa vauhtia ja pystyy hoitamaan yhä vaativampia tehtäviä –  juuri näitä edellä mainittuja “järkevämpiä ja tuottavampia” tehtäviä. 

Ken yhtään on vaivautunut näitä (alkeellisia) AI-työkaluja käyttämään, ymmärtää nopeasti, että ollaan ison edessä. AI pistää palikat uusiksi monilla toimialoilla, joista yksi on markkinointi ja viestintä. 

Ei alallamme vielä shokkiin olla menty, onhan markkinoinnin ja viestinnän kenttää aina muokannut teknologinen kehitys, eikä markkinoinnin siirtyminen digikanaviin ja datan ohjaamaksi ole lopulta kovin vanha asia. Tekoäly kuitenkin haastaa toimialan rakenteet ja liiketoimintamallit aivan eri tavalla kuin internet teki jo pelkästään muutoksen nopeuden takia.

Perinteinen tilaaja-tuottaja-malli on ollut vuosikymmeniä toimistojen ansaintalogiikan peruspilari. Asiakas tilaa matskua, toimisto tuottaa turhia kyselemättä. Mutta entäs nyt, kun AI pystyy tekemään riittävän laadukasta sisältöä sekunneissa ja murto-osalla nykyisistä kustannuksista? 

Toimistot, joiden liiketoiminta nojaa sisällöntuotantoon tai bulk-tason teknisiin toteutuksiin – olipa kyse verkkosivujen suunnittelusta, tekstien kirjoittamisesta tai videoiden tuottamisesta – tulevat pian huomaamaan, että niitä tarvitaan koko ajan vähemmän. Perinteinen tuotantomalli romahtaa.

Juuri nyt ollaan tilanteessa, jossa toimistojen rehellisyys mitataan. Tuskin yksikään toimisto on niin unessa, etteikö se olisi ottanut edes ChatGPT:tä käyttöön – ja huomannut, että artikkeliteksti, josta on voinut aiemmin laskuttaa jotain 500-1.000 euron väliltä, tulee nyt AI-tuutista muutamassa sekunnissa. Totta kai tekstiä pitää viilata ja promptaus vaatii asiantuntijuutta, mutta silti. 

Omantunnon kysymys kuuluu: opettaako asiakasta käyttämään työkaluja vai hillotako niin kauan, kunnes asiakas tajuaa tilanteen (ja lopettaa yhteistyön siltä istumalta). Eivät monet pk-yritykset välttämättä silti halua hommaa hoitaa omin pikku kätösin, mutta laskutuspolitiikasta ne tulevat keskustelun käymään, se on varma.

Tietysti jos tuntiperusteisesti laskutusta tehnyt toimisto on valmis laskuttamaan samasta työstä kaksi tuntia aiemman kahdeksan tunnin sijaan, valtakunnassa on kaikki hyvin. Mikä tarkoittaa toimiston päässä hyvin pian sitä, että neljästä sisällöntuottajasta kaksi saa pakata kamppeensa. Toki voi myös yrittää nelinkertaistaa volyymin, tsemppiä siihen. 

Strateginen osaaminen, joka perustuu aitoon ymmärrykseen ja kiinnostukseen asiakkaan liiketoiminnasta, ei ole koskaan ollut toimistojen mukavuusaluetta varsinkaan pienemmän pään toimijoilla. On vaan ollut niin paljon helpompaa myydä bulkkia kuin oikeasti sukeltaa asiakkaan liiketoiminnan ytimeen ja auttaa rakentamaan kilpailuetua.

Nyt tämä laulu loppuu. Jos toimistolla ei ole strategista osaamista, sillä ei ole mitään. Enkä halua olla naiivi myöskään tämän suhteen; AI tekee jo nyt varsin käypäsiä strategioita ja suunnitelmia, ja huomenna ne ovat siinä taas paljon parempia. 

Onko toimistojen rooli rakentaa asiakkaille AI-infra valmiiksi ja poistua sitten vähin äänin takavasemmalle vai löytyykö jostain rako, jossa toimistoa ei (vielä) pysty korvaamaan ja jossa ne pystyvät tuottamaan aitoa lisäarvoa? Sitä kannattaa miettiä, ainakin minä mietin.

AI pakottaa viimeistään toimistot siirtymään “kaikkea kaikille” -ajattelusta kohti erikoistumista. Tulevaisuudessa asiakkaat valitsevat kumppaneita, jotka tarjoavat todennettavaa arvoa: strategista näkemystä, syvällistä toimialatuntemusta ja/tai substanssiosaamista ja kykyä yhdistää tekoäly liiketoiminnallisiin päätöksiin. Jos palveluvalikoima on perseestä perämoottoriin, tämä ei tule toteutumaan. 

Tekoäly tappaa bulkin hetkessä. Toisaalta ne toimistot, jotka uskaltavat erikoistua ja rakentaa AI:n avulla syvälle menevää asiantuntijuutta ja ratkaisuja, voivat menestyä paremmin kuin koskaan. 

Tekoäly karsii toimistoja, mutta ei se toimialaa tapa. Se on katalyytti, joka pakottaa toimijat arvioimaan uudelleen, mitä lisäarvoa todella tuotamme. Jos olemme rehellisiä itsellemme ja asiakkaillemme, tämä muutos voi olla paras asia, joka alallamme on koskaan tapahtunut. Bulkki kun on tähänkin asti ollut kilpailtua ja raskasta tuottaa. 

Tässä hetkessä valinta on yksinkertainen: hillotaanko asiakkaita niin pitkään kuin mahdollista vai tartutaanko muutokseen rehellisyydellä ja rohkeudella? Silläkin riskillä, että ensin pitää ampua itseä jalkaan.

PS. Tämä juttu on luomu. Ehkä. 😀