Asiakkaan tarve edellä tarinoinnissakin
Bloogie
Monen firman verkkosivuilla on alasivu, jonka otsikko on päävalikossa ”Meistä”, ”Yritys”, “Tarinamme” (tai yhden henkilön firmassa ”Minä” tai ”Minusta”) tai muuta sellaista. Klikkaapa omasi auki ja silmäile teksti läpi.
Toimiiko?
Olipa kysymyksessä sitten yhden tai sadan hengen yritys, tuonkin sivun sisällön pitäisi olla suunnattu samaan suuntaan kuin muukin viestinnän kärki: asiakkaan tarvetta, hänen ongelmansa ratkaisua: sitä, mitä sinulla on hänelle tarjottavaa.
Jostain syystä manituilla sivuilla piipahtaessa usein tuntuu, että kynämieheltä on hanskat pudonneet. Sieltä löytyy yllättävän usein puuduttavaa jargonia yrityksen tarinasta, yrittäjän henkilöhistoriasta, tai muusta joutavanpäiväisestä. Eikä ainuttakaan toimintakehoitetta, ”osta nyt”- tai edes ”ota yhteyttä”-nappia.
Voi eläimen käsi ja hauen jalaka!
Usko nyt: asiakkaitasi ei kiinnosta, milloin menit ensikerran kesätöihin tai missä olet hankkinut ensimmäisen tutkintosi. Asiakasta kiinnostaa, miten näppärästi, nopeasti ja kokonaisvaltaisesti edullisesti ratkaiset hänen ongelmansa.
Se on pieniä juttuja. Siksi, ei näin:
” Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1974.”
Vaan sama asia näin:
” Palvelumme on säästänyt satojen asiakkaiden aikaa ja hermoja jo 48 vuotta .”
Ja persieen nappula, josta potilas pääsee eteenpäin asiassa. Se on se toinen juttu, mikä monesti unohtuu: kävijän ohjaaminen verkkosivulla kohti haluttua päätepysäkkiä.
Verkkosivu ilman toimintokehotteita on kuin katukahvila ilman kahvikuppeja. Kuin Matti ilman Teppoa, Sigmund ilman Royta, Puh ilman Nasua ja… no, tajuatte jujun. Me mainoshessut puhumme ostopoluista, joihin liittyy sitten kaupan olevan palvelun, tuotteen tai muun hyödykkeen luonteen lisäksi asioita kuten asiakkaan tilanteen tunnistaminen: onko hän vasta etsiskelemässä vaihtoehtoja vaiko jo päässyt jyvälle ja vertailemassa eri palveluntarjoajien tarjontaa syvällisemmin, ja niin edelleen.
Vaan oman messunsa aihe on se.
