Hei Rookie, minne menet? - Rookie Communications

Hei Rookie, minne menet?

Hei Rookie, minne menet?

Rookie Communications Oy:n tilikausi 2018 on nyt kirjoissa ja kansissa, eikä sitä hävetä tarvitse. Liikevaihto oli 628.000 euroa ja viivan allekin onnistuttiin saamaan 85.000 euroa – prosentteina 13,5%.

Ensimmäisestä tilikaudesta (15 kk) vertailukelpoinen liikevaihto hyppäsi 3,5-kertaiseksi ja henkilöstön osalta keskimääräinen nuppiluku kahdesta kymmeneen. Tämä meidän business on 100-prosenttisesti käsityötä, ja jos onnistuu kasvamaan kahdessa vuodessa yhden miehen firmasta näihin lukuihin, onhan se hyvin ja siitä voi ja saa olla ylpeä.

Mutta mitä tämä tarkoittaa nyt kolmantena toimintavuotena? Ei yhtään mitään. Nyt jos alamme luulemaan itsestämme liikoja, tulee noutaja. Yritys, joka kuvittelee olevansa valmis, on pian entinen yritys. Mekin olemme juuri niin hyviä kuin viimeisin työmme, ei yhtään enempää tai vähempää.

 

Meillä Rookiella tämä kolmas vuosi on syvän itsetutkiskelun vuosi. Teemme omaa strategiaa (luettiin internetistä, että sellainen on hyvä olla) ja kehitämme omaa markkinointia. Tämän kaiken takana on pohdinta siitä, mitä me oikeasti haluamme olla ja mihin suuntaan mennä. Missioksi ja visioksikin näitä vissiin kutsutaan (luettiin niistäkin internetistä).    

Kun kasvu oli viime vuonna lievästi sanoen vauhdikasta, kävi niin kuin usein tässä tilanteessa käy: suunta hieman hukkui. Niinpä teimme karkeasti sanottuna kaikkea kaikille pohtimatta sen enempää, onko kyseinen toimeksianto tai asiakkuus sellainen, jossa me olemme paras mahdollinen kumppani tai jota ylipäätään haluamme tehdä.

 

Olisi hurskastelua väittää, että me sitä Rookiella tehdään vain mageita juttuja, mutta jokin suunta yrityksellä täytyy olla; kaikkea kaikille ei toimi – jos sitä yritämme, olemme vain pieni kala isossa lammikossa. Uskon, että koko markkinoinnin(kin) alalla erikoistuminen tulee olemaan jatkossa koko ajan tärkeämpää. “Strategia on kieltäytymistä mielenkiintoisista asioista”, ovat meitä viisaammat todenneet – Kim Väisänen tuoreessa “Väärää yrittämistä” -kirjassaan muun muassa.     

Onhan näissä asioissa oltava itselleen armollinen. Viime vuonna ja etenkin nyt alkuvuonna on vienyt paljon energiaa se, että ollaan laitettu kivijalkaa kuntoon: kehitetty prosesseja,  kiinnitetty huomiota projektien läpimenoaikoihin, investoitu uusiin toimitiloihin, järjestelmiin ja kalustoon, ruuvattu hinnoittelua kuntoon, tuotteistettu, panostettu laadunvarmistukseen ja vaadittu itseltämme (ja toisiltamme) koko ajan enemmän – ja toki yritetty muistaa henkilöstöäkin ja että heillä olisi mukava olla täällä töissä. Viimeksi mainittua on tehty kylläkin aivan liian vähän, mistä poden syyllisyyttä.  

Joka ikinen päivä mietimme, miten voimme olla huomenna parempia kuin tänään.

Kun henkilöstöä on toistakymmentä ja eri projekteja yhtä aikaa päällä useita kymmeniä, kokonaisuuden hanskassa pitäminen on aikamoinen jumppa, ja moni asia on pitänyt opetella melko lailla alusta ja osin myös kantapään kautta. Siihen nähden ollaan kyllä tultu pitkä matka lyhyessä ajassa. Venymistä se on välillä porukalta vaatinut, mistä suuri kiitos.   

Seuraavaksi investoimme lean-koulutukseen, jonka uskomme tuovan helpotusta projektinhallintaan ja läpimenoon (tai virtaustehokkuuteen leaniksi ilmaistuna). Ja parempi on tuodakin, se maksaa ihan helvetisti – ainakin meidän mittapuussa.       

 

Tämä vuosi tulee olemaan kova, se on tiedossa jo nyt. Liikevaihto kyllä nousee, mutta kulut nousevat suhteessa vielä enemmän. Kasvun saavuttaminen tästä pisteestä eteenpäin vaatii huomattavan paljon enemmän kuin mitä kasvu tähän pisteeseen vaati. Eikä kasvu sinänsä ole itsetarkoitus; kun viime vuonna rekryttiin 10 ihmistä pitkin vuotta, tänä vuonna ei välttämättä enää yhtään. Hätää sinänsä ei ole, kahden tilikauden plussat tuovat puskuria mahdolliseen hetken hiljaisuuteen – se hetki vain ei voi tämän ikäisellä firmalla olla kovin pitkä.

Miksi kuitenkin olen erittäin levollisin mielin Rookie Communications Oy:n suhteen on se, että meillä on talossa tekijät, mitä nouseminen valtakunnan tasolla tunnetuksi toimijaksi vaatii (se on tavoitteemme) ja ennen kaikkea siksi, että suhtaudumme erittäin kriittisesti omaan tekemiseemme. Joka ikinen päivä mietimme, miten voimme olla huomenna parempia kuin tänään. Se toki vaatii tekoja eikä sanoja, mutta onneksi kulisseissa myös tapahtuu. Yrittäjyys on jatkuvaa kehittämistä ja ja ongelmanratkaisua, ja siitä minä kiksini saan.

Jaan tarinaamme kanssanne jatkossakin – ei sen tarvitse ketään sinänsä kiinnostaa, mutta kenties tästä voi löytää tarttumapintaa joku muukin. Pitäkää enivei meille peukkuja!

Kiitos.

T. Arttu K