On etujesi mukaista olla mukava - Rookie Communications

On etujesi mukaista olla mukava

On etujesi mukaista olla mukava

Uudenvuoden kunniaksi me markkinoijat tapaamme ennustaa tulevan vuoden trendejä – tai siis ristiinpölliä toistemme ennustuksia. Taktisella puolella kristallipalloon tuijottelu tuotti aika lailla samat näkymät kuin viime vuonna

( https://www.rookiecom.fi/blogi-10-neuvoa-antavaa-vuodelle-2019

ja samojen pointtien takana seison nytkin, vuotta vanhempana ja viisaampana vielä entistäkin vankemmin.  

Näiden sijaan nostan tällä kertaa esille yhden ison teeman, joka vaikuttaa ihan kaikkeen yksilöistä organisaatioihin, myynnistä markkinointiin ja jaksamisesta luovuuteen. Tämä teema on mukavuus. Vaikuttaisi nimittäin olevan niin, että mukavat ihmiset pärjäävät elämässä – työelämä mukaan lukien – paremmin kuin vähemmän mukavat lajitoverinsa, ihan tutkitustikin. Ja mikäs sen mukavampaa! 

Helsingin Sanomissa oli vuoden ensimmäisenä päivänä juttu, joka oli otsikoitu “Mukavuus ennen kaikkea.” Jutussa haastateltiin muun muassa Yalen yliopiston tutkijaa Emma Seppälää, joka totesi, että “myötätuntoon ja mukavuuteen perustuvassa kulttuurissa työntekijöillä on hyvä olla, ja he ovat halukkaita tekemään parhaansa.”… “hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä paremmin, paremmat työntekijät saavat firman kukoistamaan, kukoistavat firmat saavat talouden kasvamaan, talouskasvu edesauttaa yleistä hyvinvointia”. 

Isossa roolissa yritysten menestyksen takana ovat siis ne rekryilmoitusten hämyisät “hyvät tyypit”. Ihan järkeenkäypää, eikös? Yhtä lailla järkeenkäypää on se, että johtajat, jotka ovat rakentaneet auktoriteettinsa desibeleillä, joutuvat jatkossa etsimään muita hommia.

Jos kananmunia myydään kanojen onnellisuudella, tiedä vaikka sama toimisi ihmisilläkin.

Hesarin jutussa esiin nousi myös käsite “psykologinen turvallisuus”. Tutkimuksissa on havaittu, että jos psykologinen turvallisuus oli korkealla tasolla, ryhmät kukoistivat. Toisin sanoen, jos virheitä ei tarvitse pelätä, uskaltaa ottaa riskejä – mikä on täysin välttämätöntä, kun haetaan parasta mahdollista lopputulosta. Urheilijat tämän jo tiesivätkin. 

Mielestäni pohdinta mukavuuden ja myötätunnon tarpeellisuudesta on tietyllä tavalla samaa jatkumoa yritysten olemassa olon tarkoituksesta (ei mikään ihan kevyt aihe) loppuvuonna 2019 virinneelle keskustelulle. Tuolloin 180 amerikkalaista suuryritysten johtajaa julkaisi yhteisen julkilausuman, jossa he totesivat, että yrittäminen ei voi tulevaisuudessa perustua vain voiton tavoitteluun, muuten tulee noutaja. Salesforce-miljardööri Marc Benioff ehti julistaa kyseisen noutajan kapitalismille jo tulleen, ja Financial Times -lehti vaati omassa kirjoituksessaan kapitalismin resetointia. 

Aika näyttää, mihin nämä ulostulot johtavat, Ferrarista kun on tunnetusti helppo huudella. Mutta kun miljardöörit alkavat kuulostaa Thomas Morelta, se saattaa hyvinkin johtaa johonkin.

Mutta palataan mukavuuteen. Mitä enemmän keskustelu siirtyy valuutan arvosta humaaneihin arvoihin, sitä enemmän aletaan arvostaa mukavuutta, onnellisuutta, kestävää kehitystä ja ylipäätään asioita, joiden ainoa mittari ei ole raha. Ja mitä laajemmin aletaan tutkia, ymmärtää ja todeksi todistaa esimerkiksi Seppälän mainitsemia syy-yhteyksiä, sitä laajemmin edellä mainittuihin panostetaan. 

Jos kananmunia myydään kanojen onnellisuudella, tiedä vaikka sama toimisi ihmisilläkin. Enkä nyt tarkoita mitään kolmannen maailman sweatshoppia, jossa länsiyritys on saanut uhkailtua ja kiristettyä työntekijöiden alaikärajan nousun kahdeksasta vuodesta yhdeksään.

Yritysten viestinnässä ja markkinoinnissa trendi tulee näkymään muun muassa niin, että yritysten arvoja – niin aitoja kuin päälleliimattuja (ping kaikki te Pride-viikon logonvärittäjät) – tuodaan esille koko ajan hanakammin, mikä jo näkyykin. Extra-annos myötätuntoa toivon mukaan johtaa myös siihen, että yritys oppii ajattelemaan asioita entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta eikä omastaan. 

Paremmasta asiakasymmärryksestä seuraa edelleen, että markkinointiviestinnän kärjet määrittää se, mitä asiakas tarvitsee ja haluaa, eikä se, mitä me itse haluamme asiakkaalle myydä.  

Jos tämän “kuinka voimme auttaa?” -ajattelun saa taottua kalloihin ja edelleen yrityksen kulttuuriin, muuttaa se vääjäämättä tapaa miten, missä ja milloin yritys viestii. Ja toisinpäin: sisältä mätä yritys ei pysty tekemään maailmasta mukavampaa paikkaa sen paremmin omalle henkilöstölle kuin asiakkaillekaan, ja jossain vaiheessa laulu sitten loppuu. 

Siispä: Be nice! Se on vahvasti sekä omiesi että edustamasi organisaation etujen mukaista.