Rookie Communications Oy - se kömpelö viestintätoimisto! - Rookie Communications

Rookie Communications Oy – se kömpelö viestintätoimisto!

Rookie Communications Oy – se kömpelö viestintätoimisto!

Ketterä mainostoimisto = 18.500 osumaa.

Ketterä viestintätoimisto = 5.640 osumaa.

Ketterä markkinointitoimisto = 3.740 osumaa.

Pikainen Google-tutkimus ei sinänsä yllätä: alallamme kovin moni haluaa profiloitua ketteräksi. Tämän saatan hyvin ymmärtää, “ketterä” kun tuppaa tässä busineksessa tarkoittamaan, että tehdään mitä asiakas käskee ilman varoaikoja ja turhia kyselemättä. Valitettavan monen asiakkaan mielestä markkinointikumppani on jättekiva just noin.

Tässä teemme kuitenkin asiakkaalle norsunkokoisen karhunpalveluksen. Toki näissä hommissa pitää olla antennit pystyssä ja reagoida nopeasti, kun hetki lyö, mutta pitemmän päälle ad hoc -tekeminen on kallista, tehotonta, tuottaa tusinatavaraa – jos edes sitä – ja mikä pahinta: vie paukut suunnitelmalliselta tekemiseltä. 

Tilanne, jossa vaikkapa printistä on varattu ilmoitustilaa kuukausia etukäteen, on ihan ok, jos se perustuu suunnitelmaan. Mutta jos se perustuu siihen, että on saatu palstamillejä halavalla, ja päivä ennen p-hetkeä mietitään otsa hiessä, mitä hittoa siihen mainokseen keksisi, ollaan pahasti hatelikossa. Jos mainostamisen pääasiallinen tehtävä on täyttää tyhjä tila, niin… no, kuvitelkaa mielessänne lauseen loppu.     

Jos sallitte, alleviivaan pointtiani pienellä laskuharjoitustoimenpiteellä: 

Puolangan Pessimistiuutisten ilmoituskonsultti Hepponen tarjoaa juhannuksen alla Hila&Vitkutin Oy:lle kesäkampanjaa, jossa saa sivun mainoksen puoleen hintaan eli 1.000 eurolla (+alv). Hila&Vitkuttimen markkinointipäällikkö Markkanen tarttuu oivaan tarjoukseen ja varaa sivun elokuun 15. päivänä ilmestyvästä lehdestä. 

Elokuun 14. päivän aamuna ilmoituskonsultti Hepponen soittaa Markkaselle ja kyselee aineistojen perään. Markkanen myöntää unohtaneensa koko jutun ja lupaa palata asiaan asap. Muistamattomuuttaan manaten Markkanen alkaa miettiä, että mitä hittoa mainokseen keksisi. 

Sitten markkinointipäällikkö Markkanen huomaa varaston nurkassa laatikollisen hilavitkuttimia, jotka ovat jääneet kesällä myymättä. Markkanen tietää, että paras hilavitkutinsesonki on ohi, mutta jos iskisi tiskiin kunnon alennuksen, ehkä ne siitä kaupaksi menevät – persnetolla, mutta saisi sentään laatikon pois nurkasta viereksimästä. 

Markkanen soittaa Pessimistiuutisten ilmoitusvalmistukseen, ja niin komeilee 15. päivän lehdessä Hila&Vitkutin Oy:n kokosivun mainos. Markkanen on tyytyväinen, naapurin Penakin kertoo huomanneensa mainoksen. Penalla tosin ei ole halivatkutinta, johon hilavitkutin on tarkoitettu, joten kauppaa ei sieltä suunnasta ole tulossa.

Eikä sitä lopulta tule muustakaan suunnasta, sillä mainos ei poikinut yhtään asiakasta. Sesonki tosiaan oli ohi, kuten markkinointipäällikkö Markkanen vähän pelkäsikin. Mutta sovittu mikä sovittu.

Kysymys kuuluu: Kuinka paljon Hila&Vitkutin Oy tosiasssa säästi Pessimistiuutisten kesäkampanjan ansiosta? 

Kaikkien oikein vastanneiden kesken jaetaan toteamus, että ken markkinointia kulueränä tarkastelee, ei ole aivan hokannut, mistä hommassa on kyse.    

Ken markkinointia kulueränä tarkastelee, ei ole aivan hokannut, mistä hommassa on kyse.    

Ja mitä meihin markkinointihessuihin ja -lissuihin tulee, meillä toiminnan ytimessä on – tai ainakin pitäisi olla – se, että löydämme tavan, jolla asiakkaamme erottuvat niistä kymmenistä, sadoista tai tuhansista saman alan toimijoista (muutenkin kuin hinnalla). Jos oma viestikärkemme sitten on “ketterä”, asiakkaan tennareissa siirtyisin ketterästi kohti seuraavaa potentiaalista kumppania. 

Täten julistan, että Rookie Communications Oy on se kömpelö viestintätoimisto. Olemme liian vanhoja/lihavia/laiskoja juoksemaan, saati hyppimään – pillin ääntä emme sitä paitsi enää edes kuule. Etenemme verkkaisesti ja harkiten, ettei lonkka poksahda sijoiltaan. Välillä pysähdymme syömään eväitä ja kuuntelemaan linnunlaulua (Laakkosen tapauksessa Atomirottaa). 

Nimittäin kun suunta on selkeä ja kartta oikeinpäin kädessä, perille ehtii kyllä verkkaisemmallakin askelluksella.