Aidosti vastuullisella yrityksellä ei ole peiteltävää - Rookie Communications

Aidosti vastuullisella yrityksellä ei ole peiteltävää

Aidosti vastuullisella yrityksellä ei ole peiteltävää

Muistatteko aikaa, kun autojen päästöillä ei ollut niin väliä? Siitä ei nimittäin ole kovin kauaa.

Kunnes yhtenä päivänä oli. Ja kuinka ollakaan, kulutusta ja päästöjä radikaalisti vähentänyt tekniikka alkoi loikkia eteenpäin kuin huumehörhöinen kenguru.

Yritysten vastuullisuuden kanssa ollaan samassa tilanteessa. Ketään ei kiinnostanut, kunnes yhtä äkkiä kaikkia kiinnosti.

Nyt on vaikea löytää yritystä, joka ei vastuulliseksi julistautuisi. Osalla puheille on enemmän katetta, osalla vähemmän. Mutta todettakoon heti kärkeen, että sateenkaarilogo Pride-viikolla ei tee yrityksestä vastuullista, suvaitsevaa eikä mitään muutakaan. Ellei kyseessä ole osa suurempaa kokonaisuutta,  kannattaa lopettaa se naurettava pelleily. Sama pätee viherpesuun sen kaikissa muodoissa.

Vastuullisuus ei ole enää erottautumistekijä vaan odotusarvo. Päälleliimattu vastuullisuus ei ole kumpaakaan.

 

Vastuullisuus on ensisijaisesti tekoja. Kaukaisena mutta hyvänä kakkosena tulee viestintä. Vastuullisista teoista viestiminen on helppoa, huomattavasti vaikeampaa on tehdä vastuullisuudesta elimellinen osa yritysten viestintää – toisin sanoen pystyä viestimään läpinäkyvästi, avoimesti, jatkuvasti ja ihan kaikesta.

Ellun Kanojen Kirsi Piha kirjoitti tuoreessa kolumnissaan osuvasti, kuinka  ”vahva brändi syntyy vuoropuhelun maailmassa viestinnällä, vuoropuhelulla maailman kanssa, omalla äänensävyllä ja vahvoilla olemassaolon tarkoituksesta lähtevillä teoilla —— Viestintää pitää osata käyttää strategisena työkaluna, sen pitää olla organisaation ydintoimintaa ja sen pitää herättää huomiota, ei välttää sitä.”

Viimeksi mainittuun törmää usein. Yrityksillä on kyllä sanottavaa: tuoreita ja rohkeita näkökulmia ja vahvoja, kantaa ottavia ja perusteltuja mielipiteitä – juuri sellaisia, joilla otetaan ilmatila haltuun. Mutta kun tulee se hetki, että niiden kanssa pitäisi tulla ulos kaapista, iskee ujopiimä.

Eikä päätä muuten ihan vähällä käännetä. En vieläkään ole täysin ymmärtänyt, mistä se johtuu. Toivottavasti ei ainakaan kilpailjoista ja heidän mielipiteistään, siinä ei nimittäin olisi rahtustakaan järkeä. Eihän?          

 

Vastuullisuus ei ole enää erottautumistekijä vaan odotusarvo. Päälleliimattu vastuullisuus ei ole kumpaakaan.

 

”Suomalainen korporaatioiden viestintäkulttuuri on arkaa, pelokasta ja tylsää”, kuten Kirsi Piha toteaa, eikä tuosta kovin paljon eri mieltä voi olla. Ja edelleen: ”Viestintäosaston tehtävä on perinteisesti ollut portinvartijan tehtävä: mitä media saa ja mitä media ei saa tietää ——— nopean muutoksen maailmassa yritysten muutoksen isoimpia esteitä on rohkean kommunikaation puute; sisäisen ja ulkoisen.”

Naulan kantaan. Toimittajan hommissa yritysten viestintäosastojen kanssa kommunikointi tuli hyvinkin tutuksi, ja siinä on muuten porukka, joka pelkää omaa varjoaan. Tai oman työpaikkansa puolesta kai he lähinnä pelkäsivät. Sen suhteen jäljet johtavat sylttytehtaalle, jota kulmahuoneeksikin kutsutaan, joten ei nyt ruoskita heitä tämän enempää.

Mutta jos paikallinen kauppias ei saa kertoa medialle suunnilleen omaa nimeään ilman päämajan viestintäosaston oikolukua ja hyväksyntää, ja seuraavassa käänteessä sama lafka toitottaa isoon ääneen, kuinka heillä kaikki pohjaa täydelliseen läpinäkyvyyteen, aika vaikea sitä on niellä.      

 

Samaan aikaan vastuullisuuteen koko liiketoimintansa perustavilla firmoilla on juuri nyt etsikkoaikansa vailla vertaa. Kuten vaikka järvikalasäilykkeestään (pian) tunnetulla Pielisen Kalajalosteella, joka kertoo tavoitteekseen lopettaa tonnikalan myynnin Suomesta. Kertoo, ei julista. Kun toimintaa ohjaavat aidot arvot, viestintäkin on helppoa; kertoo muillekin mitä tavoittelee, miten sen tekee ja ennen kaikkea, miksi sen tekee. Voi tietysti jättää kertomattakin, mutta tyhmää se olisi.   

Viestinnän merkitys tulee kasvamaan voimakkaasti tällä vuosikymmenellä, se on fakta, ja siinä(kin) kisassa voi lähteä paalulta tai takarivistä. Ja toivottavasti pian koittaa sekin päivä, ettei tarvitse ensimmäisenä alkaa todistella hyvän viestinnän vaikutusta myyntiin, vaan sen ymmärtävät kaikki.