Itkettääkö markkinointitoimiston lasku? Kerron miksi.

Kategoriat Bloogie

Bloogie

Jos firmalla on meininki säilyä hengissä noin niin kuin pitkässä juoksussa, on pakko löytää aikaa kehittämiseen. Olipa kyseinen kehittäminen sitten systemaattista strategiatyötä, post-it lappujen rivi pöydän kulmalla tai jotain siltä ja väliltä, tehtävä sitä on. Tämän jokainen fiksu yritys ymmärtää ja varaa hommaan aikaa ja rahaa, vaikka miten olisi turpa täynnä muuta askaretta. Senkin fiksut yritykset tietävät, että kehittäminen on pitkäjänteistä touhua ja että lihaksi ja vereksi monet pähkäilyt muuttuvat ehkä vasta vuosien päästä.

Millä tavalla markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen sitten on erilaista kuin muu liiketoiminnan kehittäminen? Paljastan suuren salaisuuden: ei millään tavalla.

Naulataan tavoitteet, luodaan strategia tavoitteisiin pääsemiseksi ja päätetään toimenpiteet, mittarit, aikataulu ja budjetti. Sen jälkeen aletaan tekemään eikä kuvitella, että valmista tulee heti huomenna.

Tämä on tietenkin niin itsestään selvä asia, että mitäpä tästä enempää jauhamaan. Mukavaa päivänjatketta kaikille!

Ma toivon. Kun tullaan markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen, tuntuu kaikki logiikka katoavan. Edes maalaisjärki – joka yleensä viimeistään auttaa perustervettä päättäjää osumaan toimissaan edes sinnepäin – ei tunnu pelastavan, kun pöydällä ovat markkinointiviestinnälliset asiat.

Sitten tapahtuu niin, että suusta loikkii seuraavanlaisia sammakoita:

  • “XXXXX ei ole toiminut enää pitkään aikaa, vaan ei olla uskallettu jäädä poiskaan”
  • “ei meidän asiakkaat ole siellä” (vaikka kaikki muut maailman ihmiset ovat toim.huom.)
  • “enhän minä itsekään XXXXX”
  • “meidän toimialalla markkinointiin on perinteisesti käytetty (nollapilkku)X prosenttia liikevaihdosta”
  • “ajateltiin, että tämä meidän tuote myy itse itsensä” (ei vielä ole tapahtunut, toim.huom.)
  • “otettiin veljenpoika hoitamaan sosiaalista mediaa, se kun somettaa muutenkin”

Näin seitsemän vuoden kokemuksella voin kertoa ihan tarkkaan, mikä porukka saa markkinointinsa toimimaan ja mikä porukka ei saa. Ensimmäinen on se joukko, joka suhtautuu markkinointiinsa pitkäjänteisellä otteella ja jonka voi kuulla loihtivan lausuman lauseita kuten ”ymmärrän, että vuosi on näissä hommissa lyhyt aika”.

Jälkimmäisellä joukolla markkinointianturit alkavat hälyttää, kun rapa on jo uikkarissa. Yleensä herääminen liittyy siihen, että myynti sakkaa, ja markkinoinnin tehtävä on korjata tilanne. Välittömästi. Strategista suunnittelua on se, että varataan paniikissa mainostilaa ensimmäisenä mieleen tulevasta aviisista/kanavasta.

“Markkinointianturit alkavat hälyttää, kun rapa on jo uikkarissa.”

Ymmärtänette näiden kahden eron. Ja jottei kirjoittajan (kiistämätön) puolueellisuus romuttaisi viestin ydintä, suhtautuminen markkinointiviestintään jatkuvana ”lite bättre” -tekemisenä, jota liiketoiminnan tavoitteista kumpuava mittaristo ohjaa, näkyy näillä yrityksillä positiivisesti myös tuloksessa. Näin on tilanne käytännössä aina.

Miksi markkinointiviestintä ei jaksa kiinnostaa saati että siihen panostettaisiin edes sinnepäin järkevällä resurssilla, johtuu pitkälti siitä, että sen roolia liiketoiminnan kasvattamisessa ei ymmärretä. Jos aletaan miettiä kasvun esteitä, markkinointiviestintä liittyy lähes jokaiseen kohtaan.

  • Ei tule liidejä = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Liideistä ei tule kauppaa = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Kilpailu on kuristanut katteen = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Ei löydetä osaajia = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Henkilöstön vaihtuvuus on iso = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Päämiehet vaihtuvat = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Emme osaa viestiä vastuullisuudesta ja häviämme kauppaa sen takia = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Yrityksen arvoja ei tiedä edes oma porukka = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • Myynti ei saa päättäjiä kiinni = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy apuja
  • You name it = markkinointiviestinnän työkalupakista löytyy todennäköisesti apuja

Me härmäläiset alan toimijat tapaamme vinkua, että Ruotsissa firmat investoivat markkinointiin ja viestintään moninkertaisesti kotikenttäämme verrattuna. Mihin keskustelu ei koskaan yllä, niin siihen, että mihin tarkalleen ottaen ne sen käyttävät?

Eivät svenssonit osta simona mainoksia sieltä ja täältä (toki ostavat enemmän kuin suomalaiset vastinparinsa), vaan he ymmärtävät markkinoinnin ja viestinnän roolin kriittisenä osana liiketoiminnan kehittämistä. Tähän llöytyy selittäviä tekijöitä historiasta, mutta ei mennä nyt sinne.

Jenkeistä nyt puhumattakaan. Amerikanserkut syytävät markkinointiin valtavan määrän taaloja (pk-yritykset keskimäärin 7-8 prosenttia liikevaihdosta, vaihteluvälin ollessa toki valtava). Tähän on syynsä.

Mutta turha on tuijottaa prosentteja tai eurojakaan. Mistä on hyvä lähteä pohdinnassa liikkeelle on se, että mitä meidän yrityksessä vaatisi, että markkinointiin voisi suhtautua kuluerän sijaan investointina? Kun ajatusmaailma alkaa kallistua jälkimmäisen suuntaan, eurotkin alkavat pikkuhiljaa pomppia paikoilleen.

Eikä joka kerta itketä, kun markkinointitoimisto laittaa laskun.

T. Arttu K.
040 5940 285
arttu@rookiecom.fi

LÄHDE:

https://www.zippia.com/advice/what-percentage-of-gross-revenue-should-be-used-for-marketing-advertising/

Rookiemedia

Ota yhteyttä

Autamme asiakkaitamme voittamaan kilpailun osaajista, joiden perässä ovat kaikki. Ja pitämään heistä myös kiinni.