Kukapa ei sympatiseeraisi lafkaa, joka tunnetusti on hyvä työnantaja?
Bloogie
Duunitorin teettämä Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 on sekä mukavaa että karmeaa luettavaa rekrytointi- ja työnantajamarkkinoinnin parissa puuhastelevalle kynäniekalle.
Mukavaa siksi, että se osoittaa kentältä saamamme hatsin oikeaksi: työnantajabrändiin satsanneet yritykset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin tyytyväisiä rekrytointiensa onnistumiseen kuin ne, jotka ovat satsanneet ns. agressiiviseen odottamiseen.
Tämä näkyy myös resurssoinnissa: aiempaa useampi organisaatio satsaa työnantajabrändiin yli 20 000 euroa vuodessa.
Karmeaa se on siksi, että edelleen lähes 60 prosenttia vastanneista kokee, ettei yritysten ylin johto huomioi työnantajabrändiä riittävästi. Ja silti: osaajapula senkun sakenee, samalla kun talousnäkymät tuntuvat heikkenevän.
TYÖNANTAJABRÄNDI TUKEE MYÖS KAUPALLISTA BRÄNDIÄ
On hyvä muistaa, että ty1önantajabrändi näyttäytyy ihan samoille olioille, joista myös useamman yrityksen asiakkaat koostuvat: ihmisille. Siksi työnantajabrändi tukee myös kaupallista brändiä, josta viestiminen saattaa joillakin toimialoilla olla jopa haasteellisempaa.
Kukapa ei sympatiseeraisi lafkaa, joka tunnetusti on hyvä työnantaja?
Tämän ovat panneet merkille myös tutkimuksen vastaajat: 84 prosenttia heistä uskoo, että työnantajabrändi tukee kaupallista brändiä ja 74 prosenttia ajattelee, että heikko työnantajabrändi muodostaa peräti riskin yleiselle brändille.
JOTAIN TARTTIS TEHDÄ
Markkinoinnin ja viestinnän kentässä uusia muoti-ilmiöitä tuppaa putkahtelemaan esiin sitä mukaa kun vanhat väljähtyvät.
Viimeksi tuoreessa muistissa on vastuullisuusajattelun alkuhuuma, jonka aikana ei esiin putkahtanut niin pienijalkaista toimijaa, etteikö hiilijalanjälkeä olisi saatu mitattua. Nyt buumi jo hieman tasaantuu ja hommaan tulee enemmän järkeä, mikä on hyvä asia.
Tällä hetkellä kuuminta hottia on työnantajabrändi ja sen kylkiäisenä rekrymarkkinointi. Tuulesta temmattu ei ole tämäkään ilmiö (kuten ei tietysti ollut vastuullisuuskaan). Sen taustalta löytyvät todelliset ilmiöt, joista uhkaa hoitamattomina kehittyä elinkeinoelämälle ja sitä kautta koko kansantaloudelle yhä suurempi ongelma.
Onneksi ymmärrys tilanteesta näyttää Duunitorin kansallisen rekrytointitutkimuksenkin mukaan kasvavan alati. Siitä ollaan siis enemmistömieltä, että jotain pitäisi alkaa tekemään. Aloittaa voi vaikka lataamalla ja lukaisemalla tutkimuksen Duunitorin sivuilta.
