Kriisiviestintä se vasta kannattaakin
Bloogie
Viestinnässä ja markkinointiviestinnässä on niin paljon sisäistettävää monelle kasvuyrittäjälle, ettei kriisiviestintään perehtyminen ei monesti tunnu lainkaan koherentilta tavalta tuhlata kallista viineripalaveriaikaansa.
Sen tärkeys konkretisoituu monelle siinä vaiheessa kun siniset unet keskeytyvät kasakan kolkkoon nauruun. Nykymaailmassa kun ei toimi enää se iankaikkisten jäkälävuorineuvosten nyrkkisääntökään (“kun hommat menee vihkoon, pidä turpasi kiinni”), siitä pitää huolen sosiaalisen median mukanaan tuoma läpinäkyvyys.
Sen verran on tätä kirjemyllyn kampea tullut tässä itsekin veivattua, etten kuvittelekaan kenekään tästä tekstistä onkeensa ottavan. Mutta jos edes pitäisit mielessäsi seuraavat perussäännöt sitten, kun paska osuu kutkulleen tuulettimeen.
- Puhu totta.
Älä yritä maalata mustaa valkoiseksi. Jos olet mokannut, myönnä se. Suoraan. - Kerro kaikki.
Älä jätä arvailunvaraa. Kerro yksityiskohdat. - Älä lupaa liikoja.
Jos et vielä tiedä, miten aiot korjata tilanteen, sano että et vielä tiedä miten aiot korjata tilanteen. Mutta painota, että varmasti aiot korjata. Ja kun keksit tavan, kerro sekin heti. - Älä pillastu.
Somessa piisaa rikkiviisaita kaikentietäjiä, joilta katoavat kaikki pidäkkeet kommenttikentillä telmiessä. Älä ota niitä henkilökohtaisesti, äläkä ala inttämään.
PS. Huom! Jos bisneksesi on perustunut epämääräisiin arvoihin, kuten kusettamiseen ja välistä vetämiseen, mikään ylläolevista tuskin toimii. Mikä on sulle ihan oikein.
