
Työnantajamielikuva rakennetaan viestinnällä
"Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain keskimäärin 10 000 ihmistä enemmän kuin työmarkkinoille tulee nuoria."
"Vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain keskimäärin 10 000 ihmistä enemmän kuin työmarkkinoille tulee nuoria."
Ennen työntekijät hakivat töitä. Nyt työnantajat hakevat työntekijöitä.
Me täällä möykkäämme mielellämme erottumisen välttämättömyydestä markkinointia suunniteltaessa. Enkä ole sitä möykkää vaimentamassa tässäkään tekstissä.
Markkinoinnin sanotaan merkitsevän niitä toimenpiteitä, joita tehdään myynnin edistämiseksi tai generoimiseksi.
Onko slogan pelkkä letkautus vai terävänäköinen kiteytys? Esimerkkejä tarkastelemalla päätykäämme jälkimmäiseen!
Tämän artikkelin lopussa on kahdeksan ensimmäistä mainosta, joihin törmäytin itseni maanantaina 6.2. Kanavat olivat LinkedIn, Facebook ja Sanomalehti Karjalainen (sekä digi että printti). Tunne on subjektiivinen asia, mutta mietipä omalle kohalle, herättääkö jokin näistä jotain tunteeksi kutsuttavaa?
MITÄ NE MEISTÄ AJATTELEE? Mitä NE muut ajattelee, jos jossakin sisällössä on ollut pilkkuvirhe. Mitä NE ajattelee, kun vaihdettiinkin brändin pääväri harmaasta oranssiin. Mitä NE ajattelee, kun meinattiin tehdä vähän rennompi henkilöstölehti. Pitäisikö painaa jarrua?
Niinhän sitä luulisi. Tavoite ei kuitenkaaan ole sama asia kuin toive.
Koska luet tätä, lienemme yhtä mieltä siitä, että yrityksen pitää esiintymän asiantuntijana omassa kuplassaan. Tämä tapahtuu useimmiten sisältömarkkinoinnin keinoin: tuotetaan halutulle kohderyhmälle suunnattua konsultoivaa, ei-kaupallista sisältöä, joka auttaa heitä omassa pohdinnassaan toimialasi problematiikkaan liittyen. Tyypillinen esimerkki tästä on blogi..
Lajikehityksessä vuosikymmentuhanten aikana muokkautuneet tunnemekanismit ovat tuhoamassa meidät, vaikka niiden alunperäinen tarkoitus oli päinvastainen.