Ride it like you stole it

Ride it like you stole it

Seuraa pärinä- ja brändipoliittinen selonteko ja raportti viimeaikaisiin tapahtumiin liittyen.

EU:n ja USA:n vääntö tullimaksujen kanssa on johtanut tilanteeseen, jossa yksi maailman amerikkalaisimmista brändeistä on ilmoittanut alkavansa siirtää tuotantoaan pois maasta.

Toisia ajatus siitä, että Harleyt koottaisiin jatkossa jossain muualla kuin Yhdysvalloissa tuntuu kauhistuttavan. Minua kauhistuttaa se, että tehdas antaisi Twitterissä sekopäisen orankin lailla riehuvan hallinnon ylimmän edustajan määräillä itseään tai olemistaan.

Olen suorastaan pettynyt, ellei Harley ota edes jossain määrin hatkoja Amerikan maaperältä.

Olen ajanut sekä Harrikaa että japsipyöriä, mutten silti ole koskaan tuntenut tarvetta tatuoida sen kummemmin Yhdysvaltojen kuin Japaninkaan lippua otsaani. Kyse on ollut, ja on, aivan jostain muusta.

Me, jotka näitä härpäkkeitä rakentelemme ja niillä sitten ajamme, tiedämme sen tunteen: omin pikku kätösin omanlaiseksi väsätty konehevonen kuljettaa ihan eri tavalla kuin tehtaan vakiomalli.

Kyse on vapaudesta, tai ainakin sellaisen illuusiosta.

Tässä kontekstissa moottoripyörissä, Harley tai ei, on kyse vapaudesta, tai ainakin sellaisen illuusiosta (kuka todella on vapaa?). Ja rakennettujen pyörien kohdalla yksilöllisyyden tavoittelusta, erottumisen halusta. Jopa siitä tietynlaisesta ulkopuolisuudesta.

Harley edustaa tässä totta kai tietynlaista arkkityyppiä, mailitolppaa ja kulmakiveä. Amerikan veljet rasvanäpit kun ovat ropanneet merkin moottoripyöriä mieleisikseen jo silloin, kun muualla vielä ajeltiin hevospelillä ja rautapyörätraktoreilla.

Kuitenkin sen seikan, että USA:n ”home of the brave & land of the free” -slogan sattui aikanaan natsaamaan Harrikan brändiin, ei pitäisi sitoa merkkiä olemasta vapaa jatkossakaan.

Jos minulta kysytään, moottoripyörä on vapaussimulaattori.
Sitä ei pitäisi kytkeä mihinkään auktoriteettiin, maahan tai valtioon.

Siksi arvostan tehtaan päätöstä nostaa kytkintä rapakon takaa. Ja vähän niin kuin näyttää internationaalia Trumpin hallinnolle – tai mille hallinnolle hyvänsä, joka katsoo asiakseen alkaa mättämään irtokiviä enskakoppaan.

Ride free.

PS: Taustaksi Marmaissa julkaistu Pekka Lähteenmäen kolumni aiheesta: https://bit.ly/2lAwHFm