Sontaryöppy, aikasyöppö ja kohukattila - Rookie Communications

Sontaryöppy, aikasyöppö ja kohukattila

Sontaryöppy, aikasyöppö ja kohukattila

Sosiaalinen media on pelottava paikka. Sitä pelätään erityisesti julkisella puolella, kunnissa ja julkishallinnollisissa yhtiöissä. Ihan turhaan. Yleisimmät pelot liittyvät negatiiviseen palautteeseen, ajankäyttöön ja kohuihin.

Nyt ammutaan nämä pelot alas.

Sontaryöppy

”Ei me haluta sinne someen, koska siellä kuitenkin vain haukutaan meitä.”

Uutinen!

Ei siellä somessa haukuta, jos haukkumiseen ei ole aihetta. Kynnys kritiikille on kyllä matalampi, mutta ei se matalankaan kynnyksen kritiikki aiheetta synny. On hyvä muistaa, että samalla tavalla kynnys on matalampi myös kehuille ja positiiviselle palautteelle.

Jos haukkumiseen on aihetta, sinua haukutaan somessa – olitpa siellä tai et. Pään laittamista pensaaseen viisaampaa on seurata haukkuja ja osallistua keskusteluun. Sieltä saa varmasti ideoita toiminnan kehittämiseen. Jos kritiikkiin vastaa fiksusti ja rakentavasti, se muuttuu positiiviseksi. Jos esitetyn puutteen korjaa, saa vielä isomman plussan.

Kokemuksesta voin kertoa, että some ei aukaise asiakaspalautteen ”helvetinportteja”. Loppujen lopuksi sitä palautetta tulee aika vähänlaisesti.

Aikasyöppö

”Minulla on parempaakin tekemistä, kun roikkua somessa. Se vie vaan kaiken ajan.”

Kaikki ihmisten välinen kanssakäyminen vie aikaa. Harva laittaa asiakaspalveluaan kiinni sen takia, että ei ole aikaa roikkua ”siellä asiakaspalvelussa”. Kulunut sanonta kuuluu, että pitää olla siellä missä ihmisetkin ovat, mutta totta se on ja ihmiset ovat nyt somessa.

Some-kanavia on monia. Niitä kaikkia ei tarvitse seurata. Ota seurantaan ne, joissa oman toimintasi kannalta suurin joukko ihmisiä on. Ja nimenomaan, ota seurantaan. Se ei tarkoita sitä, että somessa pitää olla paikalla 24 tuntia vuorokaudessa kaikkina päivinä.

Somelle kannattaa varata päivästä tietyt ajankohdat, jolloin tarkistaa kanavat läpi ja reagoi, jos on tarvetta. Sinne ei tarvitse jäädä roikkumaan tuntikausiksi selaamaan kavereidenkavereiden lomakuvia Kreetalta, jos on niitä ”oikeitakin töitä” tehtävänä. Seurantaan on myös monenlaisia työkaluja, jotka tekevät työtä automaattisesti. Somen päivittämiseenkään ei tarvitse koko päivää, kun suunnittelee homman huolella etukäteen.

Parhaimmillaan somesta tulee rutiininomainen työkalu ja johtamisen väline. Harva enää valittaa sähköpostin tai kännykän käytöstä, vaikka aikanaan niiden piti ajaa ihmiskunta tuhoon, kun tavoitettavissa pitää olla koko ajan ja se vie sen kaiken ajan.

Kohukattila

”En laita sinne someen mitään. Kuitenkin joku loukkaantuu ja syntyy kohu.”

Jos on asiasta jotain mieltä, on todennäköistä, että joku toinen on siitä eri mieltä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiasta syntyy kohu.

Ihmisten loukkaantumiskynnys on nykyisin matalampi kuin koskaan. Mielensäpahoittajia on joka lähtöön ja somessa he löytävät kavereita nopeasti. Siellä kun voi loukkaantua perehtymättä asiaan – ihan pelkän otsikon tai kaverin kirjoittaman töksäytyksen perusteella.

Jos kohu syntyy – ja ennen pitkää sellainen syntyy, jos somessa uskaltaa olla jotain mieltä – kohu on vain käsiteltävä. Selvitettävä, mistä on kyse ja toimittava sen mukaan. Joskus on tarpeen pyytää aidosti anteeksi, joskus oikaista vääriä tulkintoja ja joskus vain antaa aiheettoman kohun laantua yhtä nopeasti kuin se nousikin.

Varmin tapa välttää kohuja on asua tynnyrissä ja olla hiljaa. Oman toiminnan kannalta se ei ole kuitenkaan järkevää. Ihmiset arvostavat organisaatioita ja ihmisiä, jotka ottavat aidosti kantaa – ovat jotain mieltä, jonkun puolella ja jotain vastaan.

Ja ne oikeasti ihmisten työhön tai muuhun elämään vaikutuksia poikineet kohut ovat pääasiassa syntyneet ihan aiheesta, koska kohujen keskelle joutuneet ihmiset ovat olleet typeriä tai tehneet hölmöyksiä.