Työnantaja – älä luule itsestäsi liikoja!

Jos ihmiset pysyvät talossa vain sen takia, että vaihtoehtoja ei ole, entäs sitten, kun niitä on?

”Suomen koodaripula katosi hetkessä”, uutisoi Helsingin Sanomat 23.5.2024. Totta on, että pahin työvoimapula on hetkeksi hellittänyt. Koska pakko on paras muusa, tästä seuraa, että monet yritykset runttaavat investoinnit veto- ja pitovoiman kehittämiseen takaisin pöytälaatikkoon.

Tämä on valtava virhe, enkä sano näin pelkästään virkani puolesta. Työnantajabrändin kehittämisessä yksi keskeinen tavoite kun on nimenomaan suojautua suhdannevaihteluilta.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että osaajatarve on tiedossa pitkälle tulevaisuuteen ja oikeanlaisen veto- ja pitovoiman kehittämiseksi tehdään jatkuvasti toimenpiteitä. Toisin sanoen työ on jatkuvaa strategista ja mitattavaa kehittämistä aivan kuten kaikilla muillakin liiketoiminnan kriittisillä osa-alueilla, mitä oikeiden osaajien löytäminen ja pitäminen eittämättä on.

Silloin – ja vain silloin – katse kantaa yli iäti sahaavien suhdannekäyrien.

Ei tällaisia aikoja karkuun pääse. Muutosneuvotteluja on käytävä ja irtisanomisiakin ehkä tehtävä. Mutta työnantaja, joka on pitänyt omistaan huolta, selviää huonoista kausista paljon pienemmillä mustelmilla verrattuna työnantajaan, joka näkee ihmiset pakollisena pahana. Näitäkin kun valitettavasti on.

Jos henkilöstöä on kohdeltu hyvin ja asioista viestitty avoimesti, kyllä suurin osa ymmärtää, että vaikeat ajat huutavat vaikeita ratkaisuja.

Varsinkin pitovoiman osalta laskusuhdanne hämää helposti luulemaan liikoja. Jos ihmiset pysyvät talossa vain sen takia, että vaihtoehtoja ei ole, entäs sitten, kun niitä on? Se aika koittaa taas, ehkä piankin.

Miettikääpä vaikka rakennusalaa. Rakennusteollisuuden mukaan vuonna 2023 viidennes rakennusalan työntekijöistä – pääkaupunkiseudulla 37 (!) prosenttia – oli ulkomaalaistaustaisia. Onko tämä porukka jäänyt Suomeen kaivamaan nenää ja odottamaan, että hommia taas on? Ei ole jäänyt. Ja muihin askareisiin ovat suunnanneet härmäläisetkin, jos suinkin ovat onnistuneet sellaisia löytämään.

Tämä tarkoittaa, että kun nousu taas alkaa, työvoimasta tulee olemaan raksoillla todennäköisesti ennennäkemätön pula. Mitäs luulette, millainen merkitys silloin on hyvällä maineella ja pienellä vaihtuvuudella?   

Kokemusasiantuntijoina voivat toimia matkailu- ja ravitsemusalan yritykset, joilta korona vei arviolta jopa 20.000 työntekijää. Siinä alkaa veto- ja pitovoiman kehittäminen kummasti kiinnostaa, ja kuka tätä työtä oli tehnyt jo ennen pandemiaa, kiittelee viimeistään nyt Luojaansa.

Juuri nyt saadaan sielläkin huokaista hetki, mutta – kuten MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa Hesarin artikkelissa – työvoimapula iskee heti, kun talous lähtee nousuun.

Kun pajalla tai konttorissa on hiljaista, on hyvä aika kehittää – myös ja etenkin työnantajamielikuvaa ja rekrytointimarkkinointia/prosessia. Ymmärrän toki, että jos firmassa on lomautukset päällä, ei ole juhlavin hetki lähteä tuottamaan työntekijätarinoita tai lyömään löylyä somessa. Sen sijaan on erittäin hyvä hetki piirtää askelmerkkejä aikaan tulevaan.

Pian koittaa taas se päivä, kun rekryt ovat päällä non-stoppina ja henkilöstön puhelimet pirisevät kuumina, kun kilpailijat yrittävät kilvan houkutella heitä riveihinsä paremmilla eduilla, palkalla, pomoilla, kahvilla, työajoilla ja millä kukin.

Silloin osaajilla pitää olla erittäin hyvä syy A) tulla juuri teille ja B) pysyä juuri teillä.

Onko?

PS. Jos haluatte tehdä asiat oikein (vahva suositus), alkuun pääsee vaikkapa tätä kautta: www.rookiecom.fi/auditointi