Viestijä on ystäväsi - Rookie Communications

Viestijä on ystäväsi

Viestijä on ystäväsi

Johtaja, missä kohtaa organisaation kytkentäkaaviota teillä lukee viestintä?

Valitettavan monella suurellakin organisaatiolla viestintä on siivottu jonnekin tukipalveluvaraston takimmaiselle ylähyllylle, jossa viestintä saa suorittaa sille annettuja tehtäviä.

Viestinnältä ei kysytä, että miten meidän kannattaisi tässä asiassa toimia. Sinne vaan tumpataan koostettu palaverimuistio ja sanotaan, että kerro tuosta asiakkaille. Tai kuten eräässä kunnassa viestintää ohjeistettiin: ”Tämä päätös on nyt annettava väestölle tiedoksi”.

Kuvaan kuuluu myös se, että viestinnässä on liian vähän tekijöitä ja heillä liian vähän rahaa.

Jos viestintään panostetaan, se tarkoittaa muutamaa hienoa korulausetta strategiaan ”vaikuttavasta ja erottuvasta viestinnästä” ja jos oikein hyvin käy niin muutamaa irtotonnia budjettiin, jolla voi ostaa ”niitä hassuja somevideoita”.

Jos taas päätetään panostaa tuotteiden laatuun, ostetaan uusi tuotantolinjasto tai palkataan lisää työntekijöitä. Tai jos kunta laittaa paukkuja opetukseen tai hammashuoltoon, on itsestään selvää, että budjettiin varataan rahaa ja henkilöstöohjelmaan vakansseja, että saadaan palkattua lääkäreitä ja opettajia. Kyllä, siellä tarvitaan tekijöitä – lakikin sen jo sanoo, mutta viestintään panostamiseen riittää se muutama irtotonni.

Viestintä on nykyään entistä tärkeämpää, mutta samalla se on entistä vaikeampaa. Ihmiset odottavat – jopa vaativat – organisaatioilta ajantasaista viestintää kaikissa mahdollisissa kanavissa ja juuri heille kohdennettuna. Julkisilta toimijoilta vaaditaan myös ehdotonta avoimuutta ja se ei onnistu ilman viestintää.

On ollut ilahduttava huomata, että tähän on jo herätty.

Pohjois-Karjalassakin useampi kunta ja julkinen toimija on palkannut viestintään ihmisiä. Parhaimmillaan oli samaan aikaan auki kolme viestinnän työpaikkaa.

Niistä vielä kaksi sellaisiin organisaatioihin, joissa vastaavia viestinnän tekijöitä ei ole aikaisemmin ollut.

Panostaminen viestintään kannattaa. Silloin viestintä lisääntyy, imago paranee ja asioita tapahtuu ihan oikeasti – ei pelkästään strategian korulauseissa. Tätä voi kysyä vaikka Polvijärven Jari Tuonoselta tai Kontiolahden Jere Penttilältä. Siellä on otettu töihin osaavia, ennakkoluulottomia ja nohevia viestinnän ammattilaisia, jotka ovat pistäneet tuulemaan.

Viestintä ei synny oman toimen ohella siinä sivussa. Se pitää synnyttää. Viestintä ei myöskään ole irtonainen pala muusta toiminnasta, vaan kiinteä osa kaikkea tekemistä.

Viestinnän paikka on organisaation ytimessä – johdon rinnalla ja tukena.

Johtaja, ota viestijä mukaan johtoryhmään, sillä viestijä on ystäväsi.