Huumori. Kokeile huviksesi!

Bloogie

Tämän artikkelin lopussa on kahdeksan ensimmäistä mainosta, joihin törmäytin itseni maanantaina 6.2. Kanavat olivat LinkedIn, Facebook ja Sanomalehti Karjalainen (sekä digi että printti). Tunne on subjektiivinen asia, mutta mietipä omalle kohalle, herättääkö jokin näistä jotain tunteeksi kutsuttavaa?

Tylsäkin mainos saattaa tuoda tuloksia, jos tähdet ovat siinä asennossa, että kohdennus, tarve ja ajoitus sattuvat kaikki yhtä aikaa tulilinjalle. Ne valitettavasti harvoin sattuvat. On tätä tutkittukin, ja työlukuna voi ajatella, että keskimäärin kolme prosenttia kohderyhmästä – oletuksena on, että mainos on enemmän tai vähemmän kohdennettu – on sellaista, joilla tarve tuotettasi/palveluasi kohtaan on akuutti.

Muut palaavat asiaan myöhemmin, jos palaavat. Tämä tietysti vaihtelee suuresti: tarjouskahvilla hitrate on kovempi kuin Mercedes-Benzin C-sarjalla.

Yhtä kaikki: koska mainonnan kohde on harvoin valmis toimimaan sillä siunatulla hetkellä, mainonnan ensisijainen tavoite on jättää muistijälki. Kun aika sitten joskus koittaa ja asiakas alkaa ensimmäisenä (kyllä, jopa ennen Googlea!) kaivella muistinsa sopukoita, brändisi on syytä löytyä sieltä ensimmäisten joukossa. Jos ei löydy, olet pisara meressä muiden yhtä harmaiden pisaroiden joukossa. Siitäpä sitten kilpajuoksemaan asiakkaan kukkarolle.

Sama hutkitusti:

• Tunteen osuus ostopäätöksestä on suurempi kuin järjen (56 prosenttia)
• 90 prosenttia ostajista harkitsee ostaessaan todellisuudessa vain kahta brändiä
• 60 prosenttia ihmisistä on kiinnostuneempi brändistä kuin tuotteen ominaisuuksista

Yksinkertainen tapa jäädä mieleen on herättää hymy. Ei sillä vielä taivaan portteja avata, mutta on se sentään askel oikeaan suuntaan. Sitten pitää vaan osata rakentaa polkua eteenpäin, mitä strategiaksikin kutsutaan.

Tämä liittyy olennaisesti brändiin ja sen rakentamiseen. Vastoin yleistä luuloa, yritys ei määritä omaa brändiään vaan sen tekevät asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat. On siis täydellistä ajan ja rahan hukkaamista käyttää tuhansia euroja mainostoimiston brändityöpajaan tai muuhun vastaavaan lässytyspiirileikkiin.

Brändi on lopulta vain ja ainoastaan tekoja, ja pitkälle pääsee jo sillä, että pohtii, miksi juuri me ja kenelle juuri me ja kuinka tästä mieleenpainuvasti ko. jengille viestimme. Sinisen sävyjä ja logoja muuta toisarvoista ehtii viilata myöhemmin, jos pakottava tarve moiseen on.

Brändin rakentumiseen vaikuttavat tietysti monet asiat, joista tärkein on itse tuote/palvelu. Paskasta ei kohvehtia saa, vaikka kuinka mainostaisi. Mutta ei lähdetä tämän artikkelin tiimoilla seilaamaan noille vesille, vaan pysytään muistijäljen jättämisessä – mistä brändin rakentuminen siis aina alkaa.

Meitä Rookiella on dissattu ”kummeli-porukaksi”, kun huumoria paljon käytämme. Itsekin aiemmin hieman häpeillen puolustauduin, ”että tehdään me paljon muutakin”, mutta nyt päinvastoin ylpeänä tätä puolta nostamme esimerkiksi asiakasreferensseissä: https://www.rookiecom.fi/asiakkaitamme.

Siihen on useita syitä, joista yksi on yli muiden:

(Hyvä) huumori toimii: se jää mieleen ja johtaa toimenpiteisiin. Toisin sanoen, se tuo tuloksia.

Jos tyylilaji ei miellytä, emme ole oikea kumppani. Se on ihan ok.

Mainonnan näkökulmasta maailman suurin yksittäinen tapahtuma on jenkkien Super Bowl. Amerikanserkut tuntien dollari menee tunteen edelle aina ja iänkaikkisesti, ja jos 30 sekunnin mainosspotti maksaa n. 7 miljoonaa taalaa, sen sisältö suunnitellaan satavarmasti niin, että panos-tuotto-suhde on tapissa.

Tuosta voi vilkaista viime vuoden spotit ja vedellä niistä omat johtopäätöksensä:

https://www.youtube.com/watch?v=0XXPKvbNr8o&list=PLU1kVKRhIgspbXOt5bRGDVMqtCb7wGu00

Kyseiset esimerkit toimivat vastalääkkeenä myös niille epäileville tuomaille ja tuulioille, jotka pelkäävät huumorin vesittävän brändinsä. Moinen väite huutaa, että kyseisellä päättäjällä tai pahimmassa tapauksessa koko organisaatiolla on syvä itsetunto-ongelma. Sellaisessa ympäristössä ei asu hymy eikä rakennu brändi.

Toki Super Bowl -esimerkeissä on jokunen taala kiinnitetty tuotantoonkin, mutta huumorissa on se hyvä puoli, että hymy ei ole budjetista kiinni.

Kokeile huviksesi, saatat yllättyä.